top of page

Voiko kosmetiikka vaikuttaa vastustuskykyyn tai parantaa ihosairauksia?

Päivitetty: 17. maalisk. 2023

Kosmetiikalla on kohtuullisen rajattu tonttinsa muun muassa EU:n lainsäädännössä, jossa kuluttaja on teoreettisesti vahvoilla. Tosielämä ei aina toimi samoin. Tuotteiden markkinoinnissa eri sarjojen kotisivuilla ja somessa kerrotaan tuotteiden toiminnallisuudesta seikkoja, jotka eivät liity kosmetiikkatuotteisiin - tai ole ylipäänsä totuudenmukaisia. Mikäli jokin sarja puhuu tieteestä, mutta tutkimusnäyttö loistaa poissaolollaan, voi olla varma, että tiede on lähinnä markkinointia.

Kosmetiikan toiminnoista suomalainen alaa valvova taho Tukes kertoo näin: "Kosmeettisen valmisteen tarkoitus on hoitaa, puhdistaa, pitää hyvässä kunnossa, poistaa hajuja, muuttaa ulkonäköä tai suojata ihmiskehon ulkoisia osia sekä suuontelon ja hampaiden limakalvoja. Tähän perustuen ns. lääkkeelliset väittämät, joilla luvataan valmisteen parantavan sairauksia tai sen oireita, eivät ole sallittuja." EU:n kosmetiikka-asetuksen artikla 2.1. tarkentaa asiaa entisestään: "'kosmeettisella tuotteella' tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu joutumaan kosketuksiin ihmiskehon ulkoosien (orvaskesi, hiusjärjestelmä, kynnet, huulet ja ulkoiset sukuelimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa.tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa niiden puhdistaminen, hajustaminen, ulkonäön muuttaminen, suojaaminen, hyvässä kunnossa pitäminen tai kehon hajujen korjaaminen;"

Olennaista kosmetiikan määritelmässä lienee maininta orvaskedestä eli epidermiksestä. Vaikutetaan vain ihon pinnassa. Kosmetiikka ei siis voi vaikuttaa laajemmin ihon syvempiin kerroksiin, terveyteen, vastustuskykyyn tai korjata ihon rakennetta?


Kosmetiikan ensisijaisen tehtävän tulee aina olla kosmeettinen kuten yllä mainittu. Sillä voi olla toki myös toissijaisia toimintoja. Se voi tehdä muutakin - mutta tätä tekemistä rajaa muu käyttö - ja sen tarkoitus. Terveyttä parantava tuote on aina esim. lääke tai lääkinnällinen tuote, niiden myyntiin tarvitaan myyntilupa Fimealta - ja niiden markkinointia valvotaan ja rajataan. Kasvirohdosvalmisteet linjataan myös itsehoitotuotteiksi, ja ovat siten lääkkeiden ja lääkevoiteiden tapaan myyntiluvan alaisia. Elintarvikkeilla, joihin myös superfoodit EU:ssa luetaan voi olla ravitsemus- ja terveysväittämiä.


Kosmetiikan aineosahaku Eurooppalainen kosmetiikka-alan kattojärjestö Cosmetics Europe on kuluttajan asemaa kosmetiikan tuoteviidakossa vahvistaakseen avannut kosmetiikan aineosien tietokannan, Cosmile Europe, jossa on näppärä haku - myös suomeksi Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry:n kääntämänä.

Kokeillaanpa. Haemme AIVA:n käyttämää luomulaatuista jojobaöljyä ja sen toimivuutta tietokannasta - selvitetään siis, mitä jojobaöljy voi tehdä hoitovoiteessa, puhdistus -tai vaikkapa hiustuotteessa.

Haku kertoo, että Simmondia Chinesis Seed Oil - voi vaikuttaa kosmetiikassa vain seuraavalla tavalla:

  • HIUKSIA HOITAVA, jättää hiukset helposti harjattaviksi, kimmoisiksi, pehmeiksi ja kiiltäviksi ja/tai lisää niiden volyymiä

  • IHOA HOITAVA, pitää ihon hyvässä kunnossa

  • IHOA HOITAVA – EMOLLIENTTI, pehmentää ja silottaa ihoa

Meillä AIVA:ssa tuotekoostumusten teho pohjautuu Borealis Beauty Blend - seoksen vaikutukseen - vaikka toki tehoaineiden oma teoreettinen vaikutus on myös kiinnostavaa ja luonnontuotteista puhuttaessa kivaa ja tarinallista. Tuotevalmistaja voi käyttää toki myös muita aineosia kuin hausta löydettäviä, mutta tällöin sillä on näytön vastuu. Että käytetty aineosa ylipäänsä toimii osana kosmeettista koostumusta - ja että lopputuote toimii viestinnässä väitetysti. Siis jokseenkin, että aineosalla on valmistajan kertoma vaikutus, ja että sitä on sitä varten sopivasti r - ja ettei muiden aineosien teho heikennä / muuta sitä, jolloin tuotteen vaikutus voi olla eri.


Paljon puhuttu probioottinen ihonhoito ei haussa vielä loista. Se on ymmärrettävää, sillä niiden jopa terveysvalmisteiden terveysväittämät ovat vielä kohtuullisen rajattuja - ja probioottinen / prebioottinen -termien käyttö tällä hetkellä katsotaan terveysväittämäksi - jotka ovat kiellettyjä ainakin nykyisin terveysväittäminä. Tulevaisuudessa ehkä jotakin muuta.


Kosmetiikassa ml. ihonhoidossa vaikkapa lactic acid - maitohapon toiminnallisuus on nyt ja jatkossa kosmeettinen ellei lainsäädäntö muutu - kosmetiikka kun ei muuta ihon rakennetta ml. mikrobiomia - koska niin kosmetiikka ei voi toimia. Kosmetiikan koostumus voi olla vain mikrobiomille ystävällinen - ja sekin markkinointi tulee todentaa. Hellävaraisuutta iholle voi todentaa jopa riiittävällä empiirisellä otannalla - että herkkäihoisila käyttäjiä on valvotusti ollut tarpeeksi. Se on täysin eri asia kuin pystyä todentamaan ihossa olevaa mikrobikantaa - ja niiden määrää. Se ei ole kuluttajakokeilun tulos.

  • IHOA HOITAVA, pitää ihon hyvässä kunnossa

  • KOSTEUTTA SITOVA, pitää ja säilyttää kosmetiikkatuotteiden kosteuden

  • PUSKUROIVA, säätelee kosmetiikkatuotteen pH:ta

Kosmetiikan aineosahausta loistavat poissaolollaan kaikki maaginen ja ylisanat. Mantra menee - kosmetiikka kosteuttaa, hoitaa, suojaa, puhdistaa, muuttaa tuoksua ihon pinnassa. Siinä se.

Ihon pintakerroksen tärkein tehtävä kaikissa sen kerroksissa on suojakerroksena toimiminen - niin fyysisenä esteenä vaikkapa sateen ja pesuveden ihoomme imeytymiselle, mutta myös UV-säteiden tuottaman pigmentin, melaniin avulla (rusketus) kuin myös erilaisten tulehdusten aiheuttajien - paitsi suojabarrieerin avulla, myös mm. Langerhansin solujen. Ihon pinnan tärkeä tehtävä on ylläpitää homeostaasia, tasapainoa. Ihon tasapainon ja sen ylläpitämisen mm. Langerhansin solujen kautta on kohtuullisen tutkittua ml. Shiseidon ja Massachusetts General Hospital -sairaalan tekemissä tutkimuksissa. joissa Langerhansin solut liittyivät myös ihon ikääntymiseen. Ryppyjä ihon pintakerroksessa kosmetiikka voi silottaa lähinnä sen tasapainoa ylläpitämällä sekä mm. täyttämällä pinnallisia kuivuusjuonteita, sillä ihon kiinteydestä ja rypyistä vastuulliset kollageeni ja elastaani asustavat dermiksessä, fibroplastisoluissa - siis syvemmässä ihokerroksessa, jonne kosmetiikka ei artiklan mukaan vaikuta.

Vastustuskykyä parantava voide? Ihon vastustuskyky on hieno, monimutkainen, elimistön usean toiminnon kokonaisuus ja yhteispeli. Ei yksin ihon pinnan, johon kosmetiikka voi osaltaan hiukan vaikuttaa ihon pinnassa vahvistamalla sen kosteus-

ja ravintoarvoja sekä suojaamalla. Mutta eipä siinä kaikki - immuniteetille äärimmäisen tärkeitä toimintoja mukaan lukien tulehtuneita soluja poistavat toiminnot ovat pintaa syvemmässä ihokerroksessa dermiksessä, johon kosmetiikka ei yllä. Myös lymfajärjestelmä sekä verenkierto ovat osa vastustuskykymme vaativaa kokonaisuutta.


Vastustuskyvyn buustaamisen, parantamisen ja tukemisen markkinointi on todella vahva väite. Sen käyttämisessä tulisi käyttää malttia ja harkintaa. Sairastumisemme ja sairastamisemmekin kun liittyvät vastustuskykyymme. Vaikkapa syöpäpotilaan vastustuskyky on alentunut tiettyjen hoitojen seurauksena - harhaanjohtava markkinointi voi koitua kohtalokkaaksi, kun tarvitaan aidosti vastustuskykyä edistäviä terveytuotteita tukemaan vastustuskykyä. Terveysväittämissä vastustuskykyvyn väite usein liittyy joko syötävään hivenaineeseen tai vitamiiniin riittävinä pitoisuuksina - tai sisäisiin toimintoihin. Luonnossa kävelyn on tutkittu tukevan sitä osaltaan. EU:ssa ruoalla ml. lisäravinteet ja superfoodit voi olla vastustuskykyyn liittyviä sallittuja ravitsemus- ja terveysväitteitä. Se edellyttää kussakin tuotteessa vaaditun raja-arvon ylittävää määrää kutakin esim. hivenainetta ja vitamiinia. Myös terveystuotteilla eli lääkkeillä ja teoriassa lääkevoiteillä voi olla vastustuskykyyn myönteisellä tavalla liittyviä terveysväittämiä. Se riippuu mitä ne sisältävät. Eikä sekään ole automaatio. EU:ssa terveysväittämiä hallinnoidaan erityisessä Health Claim Registerissä, josta voi kätevällä haulla etsiä, onko jokin aineosa hyväksytty lääkinällisiin / terveystuotteisiin - sekä mitä terveysväittämiä kyseisellä aineella on.


Tuotteiden markkinoijien oma tutkimus terveyttä edistävän vaikuttavan aineen tehosta ei tee siitä automaattisesti EU:ssa hyväksyttyä ainetta eri terveysväittämille. Käytännössä ei voi markkinoida mitään terveyttä parantavaa tai edistävää. Ei mitään. Ei kertoa tehoaineen parantavan. Hoitavan terveyttä. Vaikuttavan vastutuskykyyn. Lupa on saatava. Käytäntö ei aina toimi näin - ja siten kuluttajan oikeus EU:n lupamasta suojasta ei aina toteudu.


EU:ssa terveystuotteiden terveysväittämiä hallinnoidaan erityisessä Health Claim Registerissä, josta voi kätevällä haulla etsiä, onko jokin terveyteen vaikuttavaksi aineosaksi markkinoidulla ylipäänsä hyväksytty terveysväittämä.


Jos tuote kertoo buustaaavansa vastustuskykyä - katso tehoaineen nimi - lisää se hakuun - klikkaa aineosan sivu auki - ja kurkista kohta "health relationship" - mikäli siinä lukee "not validate" väittämää ei ainakaan toistaiseksi ole hyväksytty eli sille ei nykynäytöllä ole riittävää tieteellistä tukea. Se ei tarkoita, että niin ei voisi joskus olla. Aika muuttaa ja lisää tietoa.


Helppona esimerkkinä esim. foolihappo on läpäissyt terveysväittämien listalle pääsyn, mutta se mitä aineesta voidaan sanoa englanniksi on "B-vitamins and vitamin C are essential for the energy metabolism / the transfomation of food into energy." Väitettä käyttävän markkinoijan tulee käyttää EU-komission suora suomennos aiheesta. Foolihappoa käytetään sekä terveys- että ruokatuotteissa.



Lactobacillus casei 101/37 (LMG P-17504) esille tuodut väittämät vastustuskykyyn liittyen eivät ole vielä käytettävissä edes ruoka- ja tervesyvalmisteissa. Lisää näyttöä siis tarvitaan ennen kun voi tehdä päätelmä näiden bakteerien sisäisesti toimivan kuten ohut näyttö linjaa. Ihon kautta käytetyn lääkinnällisen itsehoitotuotteen terveysväittämiä ei käytännössä vielä ole.


Tiede jo tunnustaa suoliston mikrobiomissa asustavan mm. tulehduksellisia ihosairauksia psoriaseiksesta, joiden hoitamiseen ns. hyvät bakteerit tuovat apua - suoliston mikrobiomin kunto heijastelee ihon mikrobiomiin. Sisäisesti. Ihon mikrobiomi itsessään on eri bakteereista koostuva kuin suoliston sekä vaikutustapa - paikallinen voiteen käyttö on eri kuin ruoansulatuskanavan kautta imeyttäminen, joten laajaa tutkimusta paikallsiesta käytöstä tarvitaan. Muutamia tutkimuksia jo on, jotka linjaavat iholle paikallisesti käytettävänä esim. 5% tiettyjen ns. myönteisten bakteerien pitoisuuden toimivan ihon kautta. Ne eivät usein kuitenkaan huomioi kosmetiikan vaatimuksiin liittyviä haasteita. Esimerkiksi EU:n kosmetiikkadirektiivi ei salli minkään elää ja lisääntyä kosmeettisessa koostumuksessa. Tämän vuoksi käytetään säilöntäaineita. Tähän ratkaisuksi ehdotetaan ns. pakastekuivattujen bakteerien käyttöä - bakteerit ovat ns. talviunilla esim. säilöntäaineettomassa, vedettömässä koostumukessa ja niitä herätellään toimivaksi kotona vettä lisäämällä. Ajatus on paitsi käytäntöä, myös riittävän laajaa tutkimusta vaille valmis: mitä jos koostumuksessa on kontaminoituneita eli epäpuhtaita aineosia jo pohjassa - mitä veden lisääminen ja bakteerien herättäminen silloin tekee? Mitä jos vedessä tai ilmassa on epäpuhtauksia? Mitä jos käsistä menee epäpuhtauksia? Ja ennen kaikkea - miten lopputuotteen toimivuuus näin monen mutkan jälkeen - että tuote tekee mitään mitä ehdotetaan - turvataan? Voiko esim. kohtuullisen lyhyt vaikutusaika iholla - ja esim jokailtainen pesu viedä vaikutuksen pois? Voiko suoliston ihon mikrobiomiin vaikuttava kunto ylittää paikallisen, voiteen annostuksen - eli jos sisäisesti sekoitetaan mikrobiomin tasapainoa, voiko kosteusvoide sen kukistaa? Elävä bakteeri iholla on myös riski - rikkinäisellä iholla ne voivat aiheuttaa tulehduksen. Kosmetiikka ei tällä hetkellä asiaa mahdollista.

Tulevaisuus on tältä osin kiinnostava. Potentiaalia on paljon. Uutta tietoa tulee. Tällä hetkellä kosmetiikka voi olla esim. mikrobiomin suhteen vain ystävällinen, microbiome-friendly. Lainsäädäntö ei mahdollista muuta. Se on jo synnyttänyt omia asialle vihkiytyneitä sertifiointitahoja, jotka testaavat koostumukset, jotta väitettä microbiome-friendly voisi ylipäänsä uskottavasti käyttää. Myös muut dermatologiaan erikostuneet tutkimuslaitokset testaaavat väitettä mm. kojeellisesti.


Mikäli kosmetiikka ja sen tehoaineet alkavat tutkitusti riittävän kattavalla tavalla vaikuttaa ihon rakenteeseen ml. ihon mikrobiomiin, AIVA:ssa uskomme ja toivomme tuotteiden sääntelyn kiristyvän ja kosmetiikan sekä lääkkeiden väliin syntyvän oma kategoria, jonka sääntely on tiukempaa kun kosmetiikan. Näin on jo Yhdysvalloissa esim. aurinkotuotteille - ne ovat ns. OTC-tuotteita, jotka ovat tarkassa syynissä. Niitä voi valmistaa vain lääketehtaaksi rekisteröity laitos, ei kosmetiikkatehdas.


Kosmetiikka ei voi eikä saa vaikuttaa vastustuskykyyn - se on äärimmäisen valvottu väite. Se ei voi parantaa sairauksia. Kosmetiikka ei saa korjata ja parantaa ihon rakennetta ml. mikrobiomia - se on osa ihon rakennetta.


Tällä hetkellä ihonsa kuntoon - ja sen mikrobiomiin voi tutkitusti parhaiten vaikuttaa sisäisesti käytettävien lisäravinteiden ja superfoodien avulla. Ruokavirasto valvoo niitä kohtuullisen hyvin.


Me AIVA:ssa uskomme vakiintuneeseen tietoon, faktoihin ja maltilliseen, laadukkaaseen viestintään. Emme sekoita kuluttajakokemuksia tieteeseen muutoin kuin yhtenä empiirisen tutkimuksen osana esim. hellävaraisuudesta viestiessämme. Emme sekoita terveysväittämiä kosmetiikkaan. Keskitymme tukemaan ihon pinnan luonnollista toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla hellävaraisella, minimalistisella hoitamisella - sekä ihon luonnollista suojaa, sen hydrolipidikalvoa kunnioittavalla puhdistamisella. Koska ihosi on sen tasapainottamisen, kosteuttamisen ja ravitsemisen mestari.


Mitä ajatuksia tämä sinulla herättää?



bottom of page