top of page

Soo, soo, paha paha säilöntäaine, tuhma?

Älä haksahda hupsuun, turvallinen kosmetiikan säilöntä on äärimmäisen tärkeää


Kosmetiikka-alalla on säännöllisesti markkinointibuumeja, joissa on enemmän mutua kuin faktaa. Me AIVA:ssa haluamme jakaa sinulle maailmalla kaikkien suurten toimijoiden hyvin tietämää ja tekemisessään noudattamaa. Nyt kerromme, iksi säilöntäaineet ovat tärkeitä ja suurimman osan ajasta myös välttämättömiä.


Säilöntäaineiden puuttumisella koostumuksista kuluttajia välillä suorastaan puijataan mm. tuorekosmetiikassa ja vedettömässä kosmetiikassa. Kaikki tehkööt tavallaan. Vastuu kääntyy asiakkaille. Meistä se ei ole ok. Erityisen ongelmalliseksi asia muodostuu, jos markkinoidaan tuotteita jopa terveydellemme parempina, koska niissä ei ole pahoja säilöntäaineita. Aivan kuin lapsille puhuttaisiin - hurraa hyvä ja yäk pahat.


No, satuahan se onkin.


Totta on, että kaikki kosmetiikkaan vuosikausia käytetyt säilöntäaineet eivät nykytiedon mukaan ole turvallisia. Tieto muuttuu, uutta luodaan. Haitallisista usein luovutaan ja pyritään kehittämään ja käyttämään turvallisempia.

Mutta harva asia maailmassa - myöskään kosmetiikassa - on musta-valkoista.


Monessa asiassa on kyse siitä, millä aineella toimitaan ja millä annostuksella. Ja mikä kosmetiikan kokonaisuus on. Annostus tekee usein myrkyn.


On hyvä myös punnita mistä tietoa on saatavilla ja mitä. Kiellettävien aineiden yleensä katsotaan olevan haitallisia kosmetiikassa käytettävinä pitoisuuksina. Siksi kielto.


Säilöntäaineilla on merkittävä rooli kosmetiikassa. Yksi tärkeimmistä. Pitää tuote hygieenisena. Turvallisena. Estää patogeenien eli taudinaiheuttajien pääsy koostumuksiin niin niiden valmistus- kuin käyttövaiheessa ja siten estää terveysriskien tuottaminen tuotteen ostajalle. Kosmeettisten tuotteen tulee olla turvallinen ja käyttökelpoinen EU:n kosmetiikkadirektiivin mukaan läpi sen koko käyttöajan loppuun saakka. Tarjolla on kohtuullisen turvallisia vaihtoehtoja säilöntään, joilla voidaan parantaa tuotteen turvallisuutta ja hygieniaa. Parhaan säilöntäkokonaisuuden valinta on tuotteen valmistajan vastuulla.


Omituisista trendeistä Kosmetiikassa markkinoidaan välillä vaikkapa sillä, että vedetön tuote esim. ei tarvitse säilöntäaineita. Se ei pidä paikkaansa.


Totta on, että teoriassa vedettömän tuotteen riski saastua on pienempi kuin vettä sisältävällä. Pienempi riski ei tarkoita, että riskiä ei olisi. Se on. Teoriassakin. Elämä ei ole teoriaa eikä koeputkea - ttosielämän aidoissa olosuhteissa teoria muuttuu. Kosteutta tulee tuotteisiin jo ilmasta. Patogeeni voi päätyä koostumukseen jo ostettaessa - mistä valmistaja luonnonaineensa hankkii? Miten ne on säilötty? Onko tuottaja ammattilainen, joka kantaa vastuun? Onko tuotteella kansainvälinen ekosertifiointi, jossa myös raaka-aineiden tuottajat mm. viljelijät tarkistetaan vuosittain? Esi. Ecocert COSMOS tarkistaa mm. tehtaat kaksi kertaa vuodessa. Pelkkä luonnonmukainen ja luonnosta saatu ei tarkoita turvallista, laadukasta tai puhdsta. Kaikessa kyse on tekemisen kriteereistä ja laadusta. Sisältäen oikeasta säilönnästä kullekin tuotteelle.


On nimittäin tutkittu, että jopa täysin puuterimainen tuote voi alkaa muodostaa sieni-itiöitä. Jaiks!

Riski epäpuhtauksille ja tuotteen saastumiselle (siis siitä tulee aidosti haitta terveydellesi) kasvaa tuotteen iän myötä, kun säilöntäaineet hajoavat kooostumukseen ja menettävät tehoaan. Siksi tuotteilla on käyttöikä.

Mutta miten kävisi ilman säilöntäaineita? Ajatuskin hirvittää.


Vedettömän tuotteen pilaantumattomuus on siis satua. Markkinointitarina, jossa ei ole riittävää osaamista taustalla?

Vettä sekä itse patogeeni eli taudinaiheuttaja kun voi kulkeutua tuotteeseen jo sitä valmistettaessa. Epäpuhtaasta valmistamisesta. Yhdestä heikosta lenkistä prosessissa. Huonosti tuotettu raaka-aine voi jo valmiiksi kuhista epäpuhtauksia.


Mikäli vedettömään koostumukseen ei vielä raaka-aineista tai niiden sekoitus- ja koostumuksen valmistusvaiheessa pääse epäpuhtauksia, viimeistään asiakkaan kotona näin käy. Ilman kosteus. Käsien kosteus. Lika.

Myös mikä tahansa tuote, jossa on öljyjä ja rasva-happoja ja koostumus on ns. täyteläinen, voi tutkimusten mukaan tiettyjä mikro-organismeja tutkitusti kasvaa. Ei edellytä vettä voiteen INCI-listassa tai koostumuksessa.


Tuotepakkaus, joka läpäisee kosteuden, päästää tuotteeseen ilman kosteutta eli vettä ilmasta - jo pakatessa. Kaupan hyllyllä. Se siitä vedettömästä kosmetiikasta.


2020 julkaistu tutkimus osoitti, että jopa 90%:ssa kuluttajien käytössä olleista meikeistä sisälsi terveydellemme haitallisia mikrobeja mm. E Colia ja stafylokokkia.

Siis meikeissä, joissa käytettiin säilöntäaineita. Kosmetiikasta on tutkimuksissa löydetty mm. Staphylococcus aureusta, Pseudomonas aeruginosa, Escherichia coli, sekä Candida albicansia. Meikeistä tehdyssä tutkimuksessa löydettiin Staphylococcus aureusta, Escherichia colia sekä Citrobacter freundiita.

Nämä bakteerit voivat päätyä elimistöösi ja aiheuttaa pahimmillaan tulehduksia ja verenmyrkytyksen - mikäli saastunutta kosmetiikkaa päätyisi esim. tulehtuneen, rikkinäisen ihon, haavan tai silmien tai suun kautta elimistöömme. Älä siis hoida aknea tai tulehtunutta atooppista ihoa koskaan kosmetiikalla. Vain CE-merkityt lääkinnälliset laitteet eli lääkevoiteet hoitavat tulehduksia. Kosmetiikka ei koskaan. Älä levitä kosmetiikkaa tulehtuneelle, avoimelle iholle - tai haavaan tai haavautuneelle iholle.


Tässä vaiheessa ponteva kauppias sanoo, että no meillä on täällä koostumuksessa antioksidantteja.


Erinomaista. Niistä on kohtuullista hyötyä kosmetiikan koostumukselle. PItää koostumusta ns. hyvänä koko hyllyiän. Antioksidantit eivät tosin riittävällä tavalla estä tauteja aiheuttavien mikrobien eli esim. bakteerien ja virusten toimintaa tai kasvua. Ne toki hidastavat aineosien hapettumista ja ovat siinä hyviä - se on nykytiedon mukaan yksi useamman vitamiini aidoista tehoitsa EU:n kosmetiikkadirektiivin mukaan. Vaikkapa E-vitamiinilla voidaan siis ylläpitää ja parantaa tuotteen käyttöikää, sen säilyvyyttä hapettumatta (antioksidantti) niin raikkaana kuin mahdollista. Mutta sillä ei pystytä estämään koostumukseen päässeiden bakteerin, sienen tai homeen aiheuttamaa koostumuksen saastumista - siis patogeeniai mikro-organisema eli kotoisammin taudinaiheuttajia. Ja siten turvallisuusriskiä terveydellemme.


Antioksidantti ei siis ole säliöntäaineena riittävä. Mikäli esim. E-vitamiinin määrää nostetaan koostumuksessa säilöntää varten, muuttuu koostumus ihoa helpommin herkistäväksi.


Miksi kaikkea voi sitten sanoa?

Hienoisen haasteen kosmeettisten tuotteiden laadulle - ja siihen tiiviistii kuuluvalle tuoteturvallisuudelle muodostaa kosmetiikan omavalvonta. Mikäli kunkin maan resurssit ovat riittämättömät, kuluttajalla ei välttämättä ole turvaa edes siitä, onko ostamansa tuotteen valmistaja edes teettänyt tuotteelleen - siis vaikkapa sille vedettömälle voiteelle tai saippualle edes säilyvyystestejä EU:n kosmetiikkadirektiivin, GMP:n eli hyvän tuotantomenetelmän sisältävien ISO-standarin mukaisesti. Niin tulisi tehdä. Kukaan ei sitä käytännössä valvo.


Kosmetiikan säilyvyyteen tulee valmistajan vastuulla huomioida usea seikka ml. koostumus, valmistusprosessi, pakkaaminen, pakkaus, kuljetus- ja säilytysympäristö, käyttö ja säilyvyys loppuun saakka. Koko säilyvyysajan. Se, miten tuote käytännössä toimii on täysin eri asia kuin teoria vedettömästä tuotteesta. Se on todella monimutkainen, monien tilanteiden muuttama kokonaisuus.


P.S. Kaikki AIVA-tuotteet täyttävät EU:n kosmetiikkadirektiivin mukaiset vaatimukset ml. GMP:n ISO-standardi mm. stabliteettitestit tuotteen säilyvyydestä vaaditulta testiajalta. Hankimme kaikki raaka-aineemme napakan Ecocert COSMOS -standardin läpäisseiltä tuottajilta, jossa niin viljelmät kuin tuottajat tarkistetaan 2 kertaa vuodessa. Raaka-aineet säilötään laadukkailla säilöntäaineilla oikeaoppisesti valmistukseen saakka. Käytämme kulloinkin tarvittavia säilöntäaineita, tutkimme käytettävien aineosien puhtautta, sekä parannamme säilyvyyttä pakkauksilla mm. tippapullolla sekä kapealla annostelukorkilla.


bottom of page