Dermokosmetiikka on yksi kosmetiikka-alalla markkinointiin käytettävistä termeistä. Sillä pyritään saamaan vaikkapa voiteelle tai seerumille lääkinnällinen tuntu - muita tuotteita tehokkaampi mielikuva.
Miten jokin muu kosmetiikka voisi olla tehokkaampaa, parempaa - ja jo nimeltään ihotautien tutkimukseen viittaavana (dermatologia, ihotautioppi) lähempänä lääkkeiden vaikutusta kuin muut kosmetiikkatuotteet?
Eipä hätää, selitämme asian simppelisti. Kyse on lähinnä tekemisen laadusta, tutkituista, todennetuista hoitotuloksista, hyvin siedetyistä, olennaisista, turvallisista ja laajalti tutkituista aineosista sekä ostamasi tuotteen sille tehdyistä tutkimustuloksista. Joskus tuotteiden jakelu rajataan esim. terveystuotteiden jakelu kenttään esim. apteekkeihin. Joskus tuotesarjan suunnitelee tai sitä suosittelee ihotautilääkäri. Jotkut viestivät dermokosmetiikan myös sisältävän yleisesti hyvin siedettyjä aineosia - tai tuotteen itsessään olevan hyvin siedetty, vähän herkistävä ja allergisoiva. Tekemisen pohjalla on laaja näyttö ja tietoa. Siinä se!
Mutta miksi ihmeessä tälle on keksitty termi, jolla ei ole suoranaisia raameja? Koska sellainen myy. Dermokosmetiikka eli dermokosmeettiset tuotteet kasvavat maailmalla hurjin luvuin. Maailmanlaajuisten markkinoiden ennustetaan kasvavan noin 10-12% kasvuvauhtia.
Dermokosmetiikan tontin kasvua selitetään osin pandemialla - haluamme turvallisena ja tutkitumpana pidettävää. Totta maar! Mutta myös esim. korealaisen kosmetiikan hoitorutiinin tuotemäärän kasvu on antanut sille buustia - paljon puhetta, mutta tuleeko vastaavaa näyttöä?
Dermokosmetiikalle ei täällä Euroopassa ole mistään tahansa muusta kosmetiikasta poikkeavia raameja. Siis ei ole virallisia kriteereitä sille, miten tuotteesta voi sanoa sen olevan. dermokosmetiikkaa.
Samoin ei ole sanalle luonnonkosmetiikka, sekin termi on vakiintunut kuvaamaan jotakin, siis on mielikuvamarkkinointia, keksitty erottamaan luonnonaineista tehty kosmetiikka nk. synteettisestä eli laboratoriossa tehdyistä aineosista tehdystä kosmetiikasta. Siis tuomaan lisäarvoa ja lisäämään myyntiä. Mitään erillistä lakisääteistä asemaa sille ei toistaiseksi EU:ssa ole. Dermokosmetiikaksi itseään markkinoiva tuotesarja ei automaattisesti ole tehokkaampaa, paremmin siedettyä - siis parempaa kuin tavanomainen synteettinen eli laboratoriossa valmistettu. Tai luonnonkosmetikka automaattisesti parempaa ja terveydelle turvallisempaa. Kaikessa on kyse aina yksittäisen tuotteen laadusta ja sen sisältämistä aineosista, turvallisuudesta ja tehosta. Meillä EU:ssa on vain kosmetiikkaa, lääkinnällisiä laitteita ja lääkkeitä. Kaikille eri kriteerit. Muu voide kuin CE-merkitty on aina vain ihoa hoitavaa, pehmittävää ja puhdistavaa kosmetiikkaa. Kosmetiikka ei hoida ihosairauksia, ei edes dermokosmetiikka. Se on vain eri tavoin markkinoitua kosmetiikkaa. Mikäli tuotteessa on lupaus aknen tai atopia hoitamisesta, siis ihosairauden, tarkista, että siinä on CE-merkintä - silloin teho on todennettu. Käyttötarkoitus ja vaikutusmekanismi tekevät linjanvedon siihen onko esim. ihoa hoitava voide kosmetiikkaa vai lääkinnällinen laite - siis arkikielessä jonkin sortin lääkevoide.
Nähtäväksi jää, tuoko tulevaisuus tälle kategorialle - sekä muun muassa probioottiselle ihonhoidolle sekä mikrobiomikosmetiikalle oman kategoriansa kosmetiikan ja lääkkeiden välistä. Soisin niin, sillä se yleensä myös tuo painavamman ulkopuolisen näytön vaatimuksen tuotteita ostavien kuluttajien turvaksi. Nyt dermokosmetikalle, probioottiselle tao mikrobiomikosmetiikalle ei vielä ole riittävän laajalti todennettua näyttöä eikä edes kosmetiikkadirektiivissä tilaa niitä väittämisiä esittää. Jos olisi, kosmetiikkajäteillä olisi jo täysi markkinointirumba käynnissä. Kosmetiikka voi olla mikrobiomille lähinnä hellävarainen, ystävällinen. Sekin on tärkeää - ja todennettava.
Vain CE-merkitty tuote voi hoitaa ihosairauksia kuten aknea tai atopiaa.
Dermokosmetiikan markkinoidaan auttavan suojaamaan ihoa muun muassa ihosairauksilta - mutta niinhän kaikki laadukas, ihon suojaa vahvistava ihonhoito toimii. Se voiko sitä markkinoida ihosairauksiin liittyen mitenkään onkin the rajanveto. Kosmetiikka puhdistaa, kosteuttaa, pehmittää - ja siten ylipäänsä yllä pitää ihon hyvinvointia, ei terveyttä.
Jos vetää kaiken yhteen - dermokosmetiikka on markkinointia - ja siinä on kyse on tekemisen laadusta, virallisesti laajalti tehokkaiksi todennetuista aineosista - laajan näytön sisältävistä kuten esim. hydrolysoitu hyaluronihappo (AIVA The Cream) - ja itse myytävän tuotteen tehon todentamisesta - hoitotuloksista, sopivudesta eri ihotyypeille - siis ylipäänsä laadusta. Dermokosmetiikan kasvun hidastamisen - ja niiden suosion - esteeksi markkinatutkimusyhtiöt linjaavat lähinnä kuluttajien ymmärryksen haitallisten kemikaalien vaikutuksista. Hyvä te! Tässä AIVA on vahvoilla: olemme ekosertifioitua ihonhoitoa - sekä olemme saaneet täydet 100/100 pistettä ranskalaisesta Yuka-appista - se analysoi ruoan ja kosmetiikan turvallisuutta sen perusteella mitä tuote sisältää ja mitä siitä on jätetty pois.
AIVA on siis paitsi ekosertifioitua ihonhoitoa (luonnonkosmetiikkaa, sanotaan), myös dermokosmetiikkaa. Tuotteidemme tehoaineet ovat laajan tutkimusnäyttöön pohjautuvia, tuotteidemme toimivuuden väittämät ovat aitoja ja tutkittuja - tuotteidemme hoitoteho on todennettu.
Ekosertifioitu dermokosmetiikka - siis tutkimuksella vahvistettu sopivuus ja tulokset sekä turvallisilla aineosilla hoitaminen on tulevaisuutta. AIVA on siellä jo.
Siksi tuotteitamme myyvät myös tekemisen laadusta ja todennetuista tuloksista tiukan kriteerin asettavissa suomalaisissa apteekeissa. Tuotteet sopivat kaikille ihotyypeille sekä herkälle iholle - dermatologisesti todennetusti.
Haluaisitko tulla mukaan?